oli kaikki, mitä on
ja oli ja tulee olemaan,
perhosista
galakseihin, kiertämässä radoillaan ja todellisina,
vakaana
Hänen kaikkivaltiutensa
syvän, äärettömän kölin yläpuolella.
Sinä ja minä ja kaikki, mikä oli
ja on ja on oleva ikuisesti meidän,
ovat turvassa ja suojassa
kaikilta pimeydestä syöksyviltä varjoilta,
pysyen pinnalla
Hengen valon lempeässä aallokossa,
Elämän ikuisen nousuveden,
Rakkauden,
pohjattomuudessa.
Mitä arkissa oli,
on edelleen.
—Paul Fisher
