Skip to main content

Tekijät ja vaikuttaminen

Kristillisen Tieteen näkökulma: ”Tekijät-liike”, yhteiskunta ja menestyksellisen yhteistyön henkinen perusta.

Kristillisen Tieteen Viestimestä - 5. Maaliskuu 2015

Julkaistu alun perin The Christian Science Monitorissa 6.7.2014.


Buckminster Fuller – keksijä, arkkitehti, insinööri ja runoilija – oli myös synergismin isä. Synergismi tutkii ihmisten rooleja sekä osallistujina että tarkkailijoina ja kuinka kunkin henkilön teot vaikuttavat koko järjestelmän lopputulokseen – on se sitten sosiaalinen tai taloudellinen. Hänen elämäntarkoituksensa oli tehdä työtä muiden parhaaksi. Hän sanoi kerran: ”Et kuulu itsellesi, kuulut maailmankaikkeudelle.” (Quest Magazine, marras-joulukuu 1979).

Osallistujien ja tarkkailijoiden - ajatusten ja toiminnan – kohtauspaikassa on tilaisuus jakaa hyviä ideoita muiden kanssa. Kuten CS Monitorin etusivun jutussa tekijätiloista todetaan, että yhteistyö ja ideoiden jakaminen päätyy useimmiten tulokseen, joka on suurempi kuin osiensa summa.

Yhteistyö edellyttää aloitekykyä toimia oman inspiraationsa pohjalta ja osallistua muiden kanssa keksintöjen ja yrittäjyyden luomiseen. Monessa tapauksessa vain pelko estää meitä tekemästä aloitetta, joka on välttämätön ajatusten muuttamiseksi teoiksi. Meidän ei tarvitse hyväksyä sitä käsitystä, että yksittäisenä henkilönä emme voisi saada aikaan muutosta yhteisön edistämiseksi.

Mary Baker Eddy, Kristillisen Tieteen liikkeen perustaja ja yksi 1990-luvun alun johtavista ajattelijoista, kirjoitti: ”Hyvyys ei koskaan epäonnistu saamaan palkkaansa, sillä hyvyys tekee elämästä siunauksen. Suunnattoman suuren kokonaisuuden aktiivisena osana hyvyys samaistaa ihmisen yleismaailmalliseen hyvään” (“The First Church of Christ, Scientist, and Miscellany,” p. 165).

Kun yksilö pyrkii tulemaan pyyteettömän osallistumisen ja inspiraation avulla ”suunnattoman suuren kokonaisuuden aktiiviseksi osaksi”, hän auttaa suurempaa yhteisöä tekemään ”elämästä siunauksen”. Raamattu viittaa Uudessa Testamentissa Abrahamiin, joka etsiessään opastusta, odotti kaupunkia, jonka ”Jumala itse on suunnitellut ja tehnyt” (Hepr. 11:10). Kun käännymme täysin kaikkien ideoitten jumalallisen lähteemme puoleen, saamme Abrahamin tavoin tarvitsemamme innoituksen.

Sekä osallistujan että tarkkailijan tehtävät ovat tärkeitä. Tarkkailija analysoi ja erottaa merkityksellisen siitä, mikä on pelkkää sotkua. Näin tehdessään hän samaistuu Mary Baker Eddyn viittaamaan universaaliin hyvyyteen tietoisen kuuntelemisen kautta, mikä on eräs tapa rukoilla. Tuloksena on inspiraatio. Osallistuja luottaa tähän inspiraatioon ja siitä seuraa edistys.

Kirjailija ja runoilija Maya Angelou  selitti osallistujan ja tarkkailijan välistä vuorovaikutusta: "Kun saat, anna. Kun opit, opeta." Apostoli Paavali antaa kirjeessään Korintin kirkolle seuraavan neuvon:  ”Kukin antakoon sen mukaan kuin on mielessään päättänyt, ei vastahakoisesti eikä pakosta, sillä iloista antajaa Jumala rakastaa. Hänellä on teille annettavana runsaasti kaikkia lahjoja, niin että teillä on aina kaikki mitä tarvitsette ja voitte tehdä runsaasti kaikkea hyvää.” (2. Kor. 9:7,8)

The Mission of the Herald

In 1903, Mary Baker Eddy established The Herald of Christian Science. Its purpose: "to proclaim the universal activity and availability of Truth." The definition of "herald" as given in a dictionary, "forerunner—a messenger sent before to give notice of the approach of what is to follow," gives a special significance to the name Herald and moreover points to our obligation, the obligation of each one of us, to see that our Heralds fulfill their trust, a trust inseparable from the Christ and first announced by Jesus (Mark 16:15), "Go ye into all the world, and preach the gospel to every creature."

Mary Sands Lee, Christian Science Sentinel, July 7, 1956

Learn more about the Herald and its Mission.