Tämä artikkeli kuuluu Sentinelissä, The Christian Science Journalissa ja Kristillisen Tieteen Viestimessä ajoittain ilmestyvään sarjaan. Jokainen artikkeli pyrkii oikaisemaan yksittäisiä Kristillistä Tiedettä koskevia väärinkäsityksiä, jotka estävät meitä saavuttamasta tuloksia, joita tavoittelemme henkisinä parantajina
Joillakin ihmisillä on sellainen virheellinen käsitys Kristillisestä Tieteestä, että se on kuin työkalulaatikko ja sitä voidaan "käyttää" ratkaisemaan kaikkia ongelmia elämässä. Vaikka vertauskuvat voivat auttaa ymmärtämään henkisiä käsitteitä, Kristillisen Tieteen hahmottaminen kokoelmana työkaluja voi olla rajoittavaa, sillä se estää meitä näkemästä kaikkein tärkeintä asiaa: että Kristillinen Tiede paljastaa todellisuuden luonteen. Se on totuus olemisesta. Se ei ratkaise ongelmia vaan tuo sen sijaan esille todellisuuden muuntaen näin ajatuksemme ja kokemuksemme paremmiksi.
Me emme "käytä" painovoimalakia estääksemme ajelehtimisemme avaruuteen. Painovoimalaki on laki, joka pitää meidät maan pinnalla, olemme siitä tietoisia tai emme ja tekemättä mitään sen voimaan saattamiseksi. Vastaavasti emme myöskään käytä Kristillistä Tiedettä. Tarkemmin sanottuna Kristillinen Tiede käyttää meitä. Sen välityksellä ilmaisemme Jumalan parantavaa armoa ja rakkautta. Miten? Heräämällä siihen, mikä on totta ja todellista.
Tämä voi kuulostaa pelottavalta, mutta sitä se ei ole. Sen ymmärtäminen, mitä Kristillinen Tiede tuo ilmi todellisuudesta, ei välttämättä tapahdu lyhyellä aikavälillä. Voimme kaikki syventää ymmärrystämme Jumalasta askel askeleelta. Joskus tosin tuo tarve voi tuntua kiireellisemmältä.
Monta vuotta sitten, kun perheemme käveli yhdessä autoamme kohti teatteriesityksen jälkeen, äitimme – ilman mitään näennäistä syytä - oli yhtäkkiä kykenemätön kävelemään. Autoimme hänet kadun yli autoomme ja ajoimme hänet kotiinsa noin tunnin matkan päähän.
Kun tulimme perille, oli selvää, ettei hän kyennyt nousemaan rappuja asuntoonsa, joten veimme hänet kotiimme, joka oli lähellä. Rukoilimme kaikki automatkan ajan todeten välillä ääneen, mikä oli tilannetta koskeva henkinen totuus, välillä vakuuttaen ääneti Jumalan aina läsnäolevaa rakkautta.
Kun äitini oli asettunut kotiimme, hän soitti Kristillisen Tieteen praktikolle pyytääkseen apua. Tunsimme kaikki heti praktikon rukouksen henkisen tuen. Keskuudessamme vallitsi rauhallinen ja luottavainen paranemista odottava ilmapiiri. Emme yrittäneet löytää syytä tähän ongelmaan tai sen alkuperää. Luotimme yksinkertaisesti Jumalaan, kärsivällisesti ja lakkaamatta, kuten Raamatussa sanotaan, "Jumala on turvamme ja linnamme, auttajamme hädän hetkellä" (Psalmit 46:2).
Kesti muutaman viikon, ennen kuin hän oli täysin parantunut. Vaikka äitini tunsi ajoittain kipua ja lannistumista, hänen luottamuksensa Jumalaan oli järkkymätön. Miksi? Koska hänen uskonsa ei ollut riippuvainen siitä, että hän näkee fyysisen parantumisen eli "olen kiitollinen sitten kun olen parantunut – mutta en ennen sitä!"· Hän keskittyi rukoilemiseen sekä Raamatun ja Kristillisen Tieteen löytäjän Mary Baker Eddyn kirjoitusten tutkimiseen. Päämääränä ei kuitenkaan ollut säären korjaaminen - jonkin ajatuksen, Raamatun sitaatin tai Eddyn lauseen löytäminen, mikä olisi oikea työkalu ongelman ratkaisemiseen. Sen tarkoitus oli tukea hänen luottamustaan siihen, että "ylläpitävä ääretön" - Jumala - tuo esille totuuden hänen olemuksestaan (Mary Baker Eddy, Tiede ja terveys ja avain Raamattuun, s. vii).
Äitini parani ja jatkoi aktiivista elämäänsä, mikä tarkoitti mm. sitä, että hän teki pitkiä kävelylenkkejä, juoksi ylös ja alas rappuja – ja kävi teatterissa! Ongelma ei koskaan toistunut.
Muistelen usein tätä parannusta, sillä se osoittaa, miten asiat toimivat - että emme käytä Kristillistä Tiedettä saadaksemme, mitä haluamme. Me taivumme Rakkauden, Jumalan voiman, edessä koska – ylitse kaiken muun – haluamme tietää, millainen Jumala ja hänen luomakuntansa on. Ja tämä taipuminen tuo mukanaan parantumisen ja uudistumisen. Kristillinen Tiede perustuu Jumalan kaiken kattavaan, kaikkivoimaiseen lakiin – siunaavaan ja parantavaan lakiin, joka on meidän ymmärrettävissämme ja johon voimme nojautua.
Meillä on enemmän kuin työkalulaatikko, jota voimme käyttää tarvittaessa. Meillä on Kristuksen, Totuuden, Tiede.
Eddy kirjoittaa: "Kaikki todella olemassa oleva on jumalallista Mieltä ja sen ideaa, ja tässä Mielessä kaikki oleminen havaitaan sopusointuiseksi ja ikuiseksi. Suora ja kaita tie on nähdä ja tunnustaa tämä tosiasia, taipua tämän voiman edessä ja seurata totuuden johdatusta" (Tiede ja terveys, s.151).
Voimme seurata tätä totuuden johdatusta ja riemuita siitä tosiasiasta, että meillä on käytössämme enemmän kuin pelkkä työkalulaatikko, jota voimme tarpeen mukaan käyttää. Meillä on Kristuksen, Totuuden, Tiede, johon voimme aina nojautua – Jumalan kaikkeuden ja hyvyyden ilmituleminen, ja totuus meistä jokaisesta Jumalan ikuisena kuvana ja kaltaisuutena. Näin paraneminen tapahtuu. Meidän ei tarvitse vain tyytyä toivomaan, että se olisi totta. Voimme parantua siitä syystä, että Jumala on tässä ja nyt ja on todellinen – Hän on Kaikki – ja näin todistaa, että se on totta.